Kestävää oppimista Kööpenhaminassa

Mitä on kestävä oppiminen tai oppimisen kestävyys työelämässä? Tämän kysymyksen parissa suuntasimme 13.5.2019 HeRMon kahden projektitukijan, Soilan ja Saran, voimin Kööpenhaminaan Pohjoismaiseen Adult Education and Learning konferenssiin. Tapahtuman teemana oli ”Sustainability, innovations and learning in organizational settings”. Vaikka meneillään oleva HeRMo -tutkimus ja -kehittämishanke painottuu eettisen johtamisen ja luovuuden tematiikkaan, on aineistostamme noussut huomioita ja kysymyksiä myös liittyen oppimisen kuormittavuuteen sekä työntekijöiden selviämiseen oppimistaakan kanssa. Itseohjautuvuutta velvoittava työelämä tarjoaa oppimisen mahdollisuuksia, jotka usein ovat nähty työntekijöiden motivaatiota lisäävinä – mutta huolta tuottaa kuitenkin se, milloin nämä mahdollisuudet muuttuvat pakotteiksi ja oppimisen motivaatiota tuottava luonne työssä jaksamista haastavaksi? Kestävyydestä (sustainability) on puhuttu jo pitkään liittyen ympäristöllisiin ja taloudellisiin tekijöihin, mutta nyt olisi aika puhua siitä myös ihmisten ja organisaatioiden käytänteiden näkökulmasta. Sosiaalisen kestävyyden (social sustainability) ja ihmisten kestävyyden (human sustainability) näkökulmat ovat toistaiseksi olleet vähäisellä huomiolla, mutta konferenssin teemakin huomioiden, nouseva ja yhä merkityksellisempi aihe.

aarhus
Aarhus University, Kuva: Sara Keronen

Saavuimme Kööpenhaminaan aikaisin maanantaiaamuna. Lentokentältä suuntasimme suoraan Aarhusin yliopiston kampukselle, jossa tapaaminen apulaisprofessori Ulrik Brandin kanssa alkoi ennen varsinaisen konferenssin käynnistymistä. Brandi on työssä oppimisen ja organisaatioiden oppimisen tutkija, kasvatustieteilijä ja viimeisimpänä juuri oppimisen kestävyydestä kiinnostunut asiantuntija. Yhteiset tutkimusintressit ja näkemykset vahvistuivat tapaamisessa, jossa ideoimme myös uudenlaisia yhteistyötoimia ja -hankkeita. Konferenssin ensimmäinen päivä sisälsi muutamia mielenkiintoisia puheenvuoroja. Aarhusissa aikuiskasvatustieteen professorina toimiva Bjarne Wahlgren toi esiin kompetenssin merkityksen ja haastoi pohtimaan sitä kestävyyden näkökulmasta. Samalla hän toisaalta myös muistutti kestävyys –käsitteen ympärillä vellovasta trendistä ja peräänkuulutti käsitteen määrittelyn merkitystä eri konteksteissa. Toisen puheen vuoron piti myöskin Aarhusissa professorina toimiva Jeppe Læssøe, joka käsitteli niin ikään kompetensseja. Hän esitteli erityisesti kestävyyteen liitännäisiä avainkompetensseja, kuten empatiaa, yhteistyötaitoa, ongelmanratkaisutaitoja sekä reflektointitaitoja.

“Eikös kaikki oppiminen tulisi olla lähtökohtaisesti kestävää?”

Seuraava konferenssipäivä käynnistyi paneelikeskustelulla, jonka alussa jokainen panelisti piti lyhyen esityksen oman lähtökohtansa ja näkemystensä taustoista. Professori Lotte Darsø kertoi tutkimuksestaan innovaatiokompetenssin parissa. Tämä näyttäytyi meille, luovuudesta kiinnostuneille, mielenkiintoiselta ja hyödynnettävissä olevalta viitekehykseltä. Järjestö ja kolmannen sektorin näkemystä esitteli Kirsten M. Andersen ja liike-elämän lähtökohtia kuvasi Svein Berg. Iltapäivällä oli vuorossa useita lyhyempiä esityksiä liittyen aikuiskasvatukseen ja aikuisten oppimiseen. Useat esitykset painottuivat esimerkiksi koulutuskontekstissa käytettyihin opetusmenetelmiin, kansanopistojen pedagogiikkaan tai erilaisten hankkeiden esittelyyn. Esitysten aiheiden kirjo oli laajaa. Meidän esityksemme poikkesi osittain muista, sillä tutkimuksemme painottui työelämässä tapahtuvaan informaaliin oppimiseen ja erityisesti sen kestävyyttä haastaviin tai edistäviin tekijöihin. Esityksemme sujui hyvin, mutta esiintymiskokemusta tärkeämmäksi tekijäksi tällä kertaa osoittautuivat kommentit, joita yleisöltä saimme. Kestävä oppiminen (sustainable learning) on käsitteenä melko uusi, osittain vaikeasti määriteltävissä ja vielä toistaiseksi vähän tutkittu. Keskeinen kysymys olikin: ”Mitä uutta kestävän oppimisen käsite tuo yleensä oppimisen kentälle, eikös kaikki oppiminen tulisi olla lähtökohtaisesti jo kestävää?” Kyllä vain, tämä on ollut se näkökulma, jonka kanssa myös me itse olemme painineet. Siten olikin tärkeää saada tämä sama kriittinen näkemys käsitteeseen ja sen määrittelyyn myös ulkopuolisilta.

Kolmantena konferenssipäivänä eräänlaisena kohokohtana oli Silvia Gherardin key note –luento, jossa pitkän linjan oppimistutkija toi esiin viimeaikaista tutkimusta liittyen oppimiskäytäntöihin. Yllättävää ja huojentavaakin oli se, että Gherardi käsitteli oppimista myös johtamisen ja eettisyyden näkökulmasta – luento painottui työelämässä tapahtuvaan oppimiseen ja näin ollen toi meille myös uusia ajatuksia muualla maailmassa tehtävästä tutkimuksesta.

sarasoila
HeRMon tutkijat, Sara ja Soila

Konferenssipäivät olivat pitkiä, mutta Kööpenhaminan kevät tarjosi navakasta tuulesta huolimatta mahdollisuuksia nauttia auringosta, kävellä päivän päätteeksi kaupungilla ja syödä ulkona. Maistuva ja hinta-laatu -suhteeltaan hyvä ruoka toimi palauttavien ja reflektiivisten keskustelujen kyytipoikana yhtä vahvasti kuin myös rautatieaseman lähistöllä sijainnut hotellimme sikeiden yöunien tarjoajana.

Soila Lemmetty & Sara Keronen, HeRMo-hankkeen projektitutkijat. Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s