Geneve – Luovuudesta

 

dav

HeRMon viimekesäinen konferenssimatka Yhdysvaltoihin, Oregonin osavaltion Ashlandiin, tuotti uuden ymmärryksen, oppimisen ja kokemusten lisäksi myös uusia yhteistyökuvioita. Eräs niistä konkretisoitui helmikuun 2019 lopulla, kun HeRMon tutkijat Kaija Collin ja Soila Lemmetty pakkasivat laukkunsa ja suuntasivat kohti Sveitsin Geneveä. Matka sujui mutkitta ripeästi, loppusuoralla lumihuippuisia Alppeja ihaillen. Genevessä oli jo ilta, kun saavuimme perille. Pitkät yöunet olivat näin ollen ainoa tavoite ensimmäiselle 10 tunnille. Seuraava aamupäivä vierähti työn merkeissä. Vastaamattomat sähköpostit ja tulevan päivän esitysten viilaaminen varastivat meiltä useita tunteja. Siitäkin huolimatta ehdimme ihastella lounaan yhteydessä Geneve järveä ja kaukana juuri ja juuri erotettavaa Mount Blancin huippua. Kun vatsat olivat täynnä, siirryimme juna-asemalle. Päivän virallinen ohjelma sai alkaa.

Luovuus syntyy, kehittyy ja toteutuu sosiokulttuurisessa kontekstissa – ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa”

Apulaisprofessori Vlad Glaveanu toimii Genevessä sijaitsevassa Websterin yliopistossa psykologian ja ohjauksen laitoksen johtajana. Lisäksi hän johtaa samaisessa yliopistossa toimivaa luovuus- ja innovaatiokeskusta (WCCI). Glaveanu on arvostettu tutkija luovuustutkimuksen kentällä, puhumattakaan siitä miten laajat ja toimivat verkostot hänellä alallaan on. Glaveanu on julkaissut runsaasti sekä kirjoja, tieteellisiä artikkeleita sekä muita kirjoituksia luovuudesta. Hänen luovuus ajattelunsa pohjaa sosiokulttuuriseen näkemykseen, jonka mukaan luovuus syntyy, kehittyy ja toteutuu sosiokulttuurisessa kontekstissa – ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Glaveanu on tarkastellut myös sitä, miten erilaiset artefaktit eli asiat tai esineet vaikuttavat luovuuteen. Hän ei siis näe luovuutta ainoastaan yksilön pään sisällä tapahtuvana ideanmuodostuksena vaan laajempana kulttuurisena ja kehittyvänä ilmiönä. Kun tapasimme Glaveanun Ashlandin luovuus-konferenssissa, meille selvisi hyvin pian, että näkemyksemme luovuudesta on samansuuntainen. Tästä syystä koimme, että vierailu Websterin yliopistoon olisi enemmän kuin tarpeellinen sekä oman oppimisemme, että omien tutkimuslöydöstemme kautta muodostuneen tiedon levittämisen vuoksi. Glaveanu kiinnostuikin tutkimuksissamme nimenomaan siihen toistaiseksi vähemmän esillä olleeseen näkökulmaan – työssä oppimiseen.

vladkaijasoila2
Vlad, Kaija & Soila

Tapasimme Glaveanun Geneven juna-asemalla ja jatkoimme yhdessä junalla kohti Bellevueta (kunta tai kaupunginosa Geneven kantonissa), jossa Websterin kampus sijaitsee. Seutu oli kaunista, kun saimme juttelun lomassa ihastella sitä järven rannalla kävellessä. Websterin yliopisto osoittautui hyvin monikulttuuriseksi ja kansainväliseksi. Ilmiötä selittää se, että yliopisto on yksityinen ja siellä on nimenomaan kansainvälisiä opintoja ja maisteriohjelmia tarjolla. Yliopistoalue ei ollut varsin suuri, mutta sitäkin kotoisampi ja tunnelmaltaan innostava. Päivästä puolet kului luovuudesta keskustellessa, sekä mahdollisia tulevaisuuden kuvioita suunnitellessa. Vaikka päivän aikana saimme selville sekä sen, mitä kaikkea Glaveanu on luovuus keskuksessaan tehnyt viime aikoina, mitä hän tekee nyt ja tulevaisuudessa, saimme myös melko yksityiskohtaisesti kerrottua omista tutkimuksistamme ja tuloksistamme. Alkuillasta pääsimme kuitenkin vasta kunnolla vauhtiin, kun muutama kymmenen luovuudesta ja innovatiivisuudesta kiinnostunutta opiskelijaa, työelämän toimijaa, esimiestä ja tutkijaa olivat tulleet kuulemaan luentoamme ”Creativity and learning at work”.

0307workplace02[1]
Kaija aloittelemassa luento-osuutta

Mitä muuta luovuus edellyttää, kuin vapautta? Onko rajoittamaton vapaus ja autonomia aina pelkästään hyväksi luovuudelle työssä?

Luennolla toimme esille näkemyksemme luovuudesta toimintana, joka toteutuu työn arjessa ja työkäytänteissä. Lisäksi kuvasimme mitä luovan toiminnan prosessi sisältää ja millä tavalla oppiminen tähän prosessiin linkittyy. Kuulijat olivat kiinnostuneita erityisesti siitä, millaisilla keinoilla tällaista arkista, jokapäiväistä luovuutta voisi työn kontekstissa tukea. Eettisen johtamisen käytänteitä sivuten kerroimme HeRMon alustavista tuloksista. Lopulta keskustelu johti myös siihen, millaista johtajuutta tai johtamista Suomessa on ja miten se eroaa Sveitsistä. Yleinen ajatus kuulijoilla tuntui olevan se, että meillä Suomessa on hyvin matalat hierarkiat ja työntekijöiden autonomia erittäin vahvaa. Tämä varmasti pitää paikkaansa, jos sitä kansainvälisesti vertailisi. Ongelma oli vain siinä, että sveitsiläiset kuulijamme näkivät asian pelkästään ideaalina ja myös luovuuden kannalta tavoiteltava. Totuus ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Vaikka keskustelullemme varattu aika meinasi loppua kesken, uskomme, että saimme myös kylvettyä pienen siemenen kriittiselle ajattelulle: Mitä muuta luovuus edellyttää, kun vapautta? Onko rajoittamaton vapaus ja autonomia aina pelkästään hyväksi luovuudelle työssä?

0307workplace03
Soila puhumassa oppimisen merkityksestä luovassa toiminnassa

Pitkä päivä Websterin yliopistolla päättyi tyytyväisyyden tunteeseen. On hieno tunne, kun saa tarjota näkökulman toiselle ja vastineeksi siitä saa uuden ajatuksen myös itselle. Se on oppimista parhaimmillaan. Näissä aatteissa siirryimme Bellevuesta takaisin Geneven keskustaan kohti yöpaikkaa ja palauttavia unia.

Seuraavan päivän ohjelma oli edellistä kevyempi. Olimme sopineet etukäteen tapaamisen Geneven yliopistossa professorina työskentelevän Laurent Filiettazin kanssa. Filiettaz on aikuiskasvatustieteilijä ja tehnyt vuorovaikutuksen tutkimusta oppimisen alueella. Tapaamisen yhteydessä päivitimme kuulumiset meneillään olevista tutkimusprojekteista ja töistä. Koska illalla, tapaamisen jälkeen, oli vihdoin aikaa olla hetki myös turistina, suuntasimme vanhaan kaupunkiin, Geneve järven rannalle sekä ostoksille. Myöhemmin bongasimme myös Jean-Jacques Rousseaun kotitalon, söimme Sveitsin perinneherkkua eli fondue’ta ja nukuimme pitkät yöunet ennen seuraavan aamun kotiinpaluuta. Kotimatka kului jo perinteeksi muodostuneen tavan mukaisesti koko matkan antia jäsennellen, uusia ideoita jakaen ja keskustellen siitä, miten paljon tärkeitä näkökulmia työelämässä, myös luovuuden osalta, on vielä tutkimatta.

Soila Lemmetty & Kaija Collin

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s