HeRMo-harjoittelusta kosketuspintaa työelämään

Viidennen vuoden aikuiskasvatustieteen opiskelijana olin onnekas saadessani mahdollisuuden suorittaa opintoihini kuuluvan harjoittelun HeRMo-hankkeessa. Vaikka edellinen blogiteksti kertoi HeRMon lepäävän kesän yli, olen harjoittelijana työstänyt hanketta kesän aikana eteenpäin kaikessa hiljaisuudessa tutkimusavustajana. Nyt esitänkin mietteitäni koskien hankkeessa työskentelyä ja työelämätutkimusta.

Ennen hankkeeseen osallistumista olin opinnoissani tehnyt jonkin verran tutkimustyötä opintoihini liittyen erilaisilla kursseilla. Oikeastaan tällaista projektityötä voisikin tavallaan verrata yliopisto-opiskelussa esiintyviin tutkimus- ja ryhmätehtäviin, joskin huomattavan paljon isommassa mittakaavassa. Tutkimushankkeeseen osallistuminen harjoittelijana onkin ollut kaiken kaikkiaan erittäin opettavainen kokemus. Työskentely hankkeessa onkin ollut kaikin puolin mielenkiintoista ja motivoivaa, sillä sitä kautta olen päässyt tutustumaan käytännön kautta aitoon projektityöhön ja yliopiston sisäiseen toimintaan. Työtehtäväni ovat koostuneet pitkälti aineiston käsittelyyn liittyvästä puuhastelusta, kuten haastatteluiden litteroinnista, taulukoiden tekemisestä ja aineiston analyysista, joiden kautta olen pystynyt kehittämään taitojani tutkijana. Tehtävät vaativat tekijältään varsin huomattavaa huolellisuutta ja itseohjautuvuutta, mutta samalla työ on ollut myös erittäin vapaata touhua; olen saanut lähestyä aineistoa haluamallani tavalla autonomisesti ja monipuolisesti. Tekeminen ei tutkimuksessa ikinä lopu, se jos jokin on tullut huomattua kesän aikana.

Tietokoneella istumisen ohella olen osallistunut hankkeen muiden tutkijoiden kanssa myös erilaisiin palavereihin ja tilaisuuksiin, joissa hankkeesta on keskusteltu ja työstetty yhdessä eteenpäin. Nämä tilanteet ovat olleet erittäin opettavaisia, vaikka harjoittelijana en ole ehkä osannut osallistua keskusteluihin niin intensiivisesti kuin olisin halunnut. Keskusteluiden kuunteleminen ja havainnoiminen on kuitenkin avartanut näkemystäni projektityöskentelystä äärimmäisen paljon, joten palavereissa istuminen ei todellakaan ole ollut turhaa touhua. Päinvastoin, nämä yhteiset palaverit ovat olleet ehdottomasti koko harjoitteluni parasta antia. Muutenkin saamani ohjaus ja tuki muilta tutkijoilta on ollut arvokasta kehittymiseni kannalta.

blog1

Ei työskentely ole kuitenkaan aina ollut täyttä ruusuilla tanssimista vaan haasteitakin on toki esiintynyt. Esimerkiksi litteraattien tekeminen on ollut pidemmän päälle ajoittain jopa puuduttavaa kyseisen touhun varsin mekaanisesta luonteesta johtuen, mutta onneksi näissä tilanteissa olen hyvin voinut siirtyä tekemään muita tehtäviä, kunnes litterointi on jälleen taas maittanut. Teknologia itsessään on myös välillä temppuillut. Kerran litteroidessani painoin vahingossa jonkinlaista pikanäppäinyhdistelmää, joka poisti yli 10 minuuttia litteroitua aineistoa ohjelmistosta. Tästä seurannut turhautuneisuuden tunne oli aikamoinen, mutta lopulta asiasta selvittiin kuitenkin säikähdyksellä, kun kollegani Joonas osasi neuvoa keinon, jolla litteroitu materiaali saatiin palautettua takaisin ohjelmaan. Työskentely kesällä on myös ollut ajoittain yksinäistä, sillä monet yliopiston työntekijät viettävät kesälomiaan heinäkuussa. Työtä on saanut tehdä välillä siis ehkä vähän liiankin rauhassa.

blog3

Mutta sitten suurempien kysymysten pariin. Miksi työelämätutkimusta ylipäätänsä tarvitaan? Vastaus tähän on mielestäni äärimmäisen helppo: jatkuvan muutoksen takia. Muun muassa teknologian kehittymisen, viestinnän laajenemisen ja muutenkin koko globalisaation seurauksena työelämän kentät muuttuvat jatkuvasti valtavalla nopeudella. Uusia haasteita ja mahdollisuuksia nousee koko ajan yllättäenkin esille, ja niihin on pyrittävä vastaamaan nopeasti. Tämä vaatii koko organisaatioilta ja henkilöstöltä kykyä reagoida näihin muutoksiin etenkin oppimisen ja kehittymisen keinoin. Tarvitaan lisäksi myös luovuutta, jonka avulla organisaatiot kykenevät luomaan uusia ratkaisuja ja uudistamaan toimintaansa. Työelämätutkimuksen avulla pystytäänkin tunnistamaan ja ennakoimaan kyseisiä haasteita sekä löytämään oikeita keinoja, joilla näitä haasteista voidaan selviytyä tehokkaasti. Työelämätutkimus on siis kuin työkalu, jonka avulla organisaatiot ja ihmiset pystyvät kohtaamaan muutoksen aiheuttamat paineet ja kääntämään ne edukseen.

Eettistä henkilöstöjohtamista pidän hyvin tärkeänä tutkimusaiheena nykyaikaisen työelämän kannalta, koska se on yksi merkittävä avain haasteiden, ongelmien ja muutosten kohtaamiseen. Ihmiset ovat organisaatioiden tärkeimpiä voimavaroja, ja heistä huolehtiminen onkin ensisijaisen tärkeää koko organisaation sujuvan toiminnan kannalta. Ihmisillä on työelämässä monenlaisia tarpeita, joten organisaatioiden tulisi pystyä tarjoamaan työntekijöilleen ympäristö, jossa näihin tarpeisiin voidaan vastata. Esimerkiksi avoin työilmapiiri sekä mahdollisuus oppia ja kehittyä työssä ovat usein nousseet esille työhyvinvoinnista puhuttaessa yleisellä tasolla. Kun organisaatio kykenee tarjoamaan henkilöstölleen avoimen ja kannustavan työilmapiirin sekä tukee työntekijöidensä kehittymistä, se eittämättä lisää myös henkilöstön motivaatiota ja sitoutumista organisaatiota ja itse työtä kohtaan. Tarvitaan siis oikeanlaista johtamista, joka tukee työntekijöitään yksilöllisesti ja pitää heidän hyvinvoinnistaan huolta kaikilla erilaisilla tasoilla. Tällöin myös työelämän haasteiden ja muutosten kohtaaminen on kivuttomampaa.

blog2

Se siitä analyysista. Kaiken kaikkiaan pidän HeRMo-hanketta äärimmäisen tärkeänä, ajankohtaisena ja mielenkiintoisena tutkimusprojektina, koska se pyrkii tuomaan näkyville nykyiseen työelämään kohdistuvia haasteita ja ratkaisuja henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Minulla on ollut suuri ilo suorittaa oma harjoitteluni juuri kyseissä hankkeessa, ja koenkin saaneeni siitä hyödyllisiä eväitä esimerkiksi tulevan gradu-urakkani tueksi, jossa muuten aion käyttää HeRMon aineistoa hyväkseni. Näillä sanoilla haluankin kiittää hankkeen tutkijoita ja yhteistyöorganisaatioita erittäin mielekkäästä ja antoisasta kesästä!

Aku Nordling, tutkimusharjoittelija, kasvatustieteiden maisterivaiheen opiskelija

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s