Ei HeRMoa ilman JELMOA

HeRMo – Eettinen henkilöstöjohtaminen luovan toiminnan tukijana kasvuyrityksissä –tutkimus- ja kehittämishanke sai ajatustasolla alkunsa 2016 vuoden lopulla. Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden laitoksen ja Kauppakorkeakoulun yhteistyössä toteutettava JELMO –johtaminen ja esimiestyö luovan ammatillisen toimijuuden mahdollistajina ohjelmistokehittämisen organisaatioissa –hanke oli samaan aikaan päättymäisillään. Vuosina 2015 – 2016 toteutetun JELMO-hankkeen tulokset oli koottu loppuraportiksi, useita tieteellisiä artikkeleita hankkeen aineistoista oli julkaistu (kts. lähteet), hankkeeseen osallistuneissa organisaatioissa oli keskusteltu ja monenlaisia kehittämistoimia toteutettu. Kaikesta tästä huolimatta tuntui, että aika loppui kesken ja tutkimusaukot supistuessaan oikeastaan laajenivat.

 

magnifying-glass-3158785__340.jpg
Kuva: Shutterstock

Tutkimushankemaailmassa yllä kuvattu tilanne ei ole poikkeuksellinen. Mitä enemmän tutkitaan, sitä enemmän löydetään uusia näkökulmia, uusia tutkimuskohteita, uusia kehittämistarpeita ja tärkeämpiä tutkimuskysymyksiä. Näin kävi myös JELMO-hankkeessa. Kyse ei ole siitä, etteivätkö hankkeen tavoitteet olisi täyttyneet, päinvastoin. JELMO-hankkeen aikana saimme vastaukset hankkeen kysymyksiin: mitä luovuus ja ammatillinen toimijuus tarkoittavat ohjelmistokehittämisen organisaatioiden työn arjessa ja millaisia ehtoja tai esteitä on löydettävissä sen harjoittamiselle?

Mitä enemmän tutkitaan, sitä enemmän löydetään uusia näkökulmia, uusia tutkimuskohteita, uusia kehittämistarpeita ja tärkeämpiä tutkimuskysymyksiä.

idea-3085367__340.jpg
Kuva: Shutterstock

JELMO-hankkeessa mukana oli kaksi hyvin erilaista IT-alan organisaatiota: iso, kansainvälinen ja hierarkialtaan hyvin perinteinen organisaatio sekä jatkuvasti kasvussa oleva, itseohjautuvuuteen ja ketteryyteen perustuva esimiehetön IT-alan yritys. Erot yrityksissä olivat suuret, siinä missä toisaalla yksilöiden vapaus ja autonomisuus ylsivät kaikille toiminnan tasoille, toisaalla asioita tehtiin jopa hyvin yksityiskohtaisestikin ohjattuina. (Kts. Collin ym., 2017a.)

Kuka organisaatiossa tukee, kun virallista esimiesmandaattia ei ole ja odotukset yksilön toimijuudelle ovat korkealla?

Luovuutta ja ammatillista toimijuutta kuvattiin molemmissa organisaatioissa hyvin samankaltaisena, mutta erot tulivat esiin niiden toteutumisen mahdollistumisessa (kts. Collin ym., 2017c). Perinteisessä ja hierarkkisessa organisaatiossa toimijuus ilmeni pieninä, oman työn tekemiseen liittyvinä asioina kuten työtehtävien priorisointina tai oman ajankäytön hallintana. Tällöin myös luovuus ilmeni hyvin arkisena, pienten yksittäisten sovellutusten tai keksintöjen työstämisenä. Sen sijaan esimiehettömässä ja ketterässä organisaatiossa toimijuus näyttäytyi laajempiin kokonaisuuksiin liittyvänä valintojen tekemisenä, myös kokonaisvaltaisempaa luovaa toimintaa tukevana tekijänä. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että kummankaan organisaation tilanne ei ollut ideaali (kts. Collin ym., 2017b). Silloin kun toimijuutta ei voinut ulottaa pienien yksityiskohtien ulkopuolelle ja työntekijällä ei ollut vaikutusmahdollisuuksia tai ehkä edes tietoa isommista kokonaisuuksista, työn tekemistä leimasi motivaatio-ongelmat, jatkuva dokumentointi, päätöksien tekemisen hankaluus ja pitkäkestoisuus byrokratian ja hierarkian vuoksi sekä luottamuksen osoitusten puute ylemmältä johdolta. Esimiehettömässä ja ketterässä yrityksessä henkilöstö koki iloa itsenäisestä päätöksenteosta ja isojen kokonaisuuksien ymmärtämisestä, mutta henkilökohtaisten tai työhön liittyvien ongelmien ilmaantuessa myös tuen löytäminen oli haastavaa: kuka organisaatiossa tukee, kun virallista esimiesmandaattia ei ole ja odotukset yksilön toimijuudelle ovat korkealla?

 

cube-2209365__340
Kuva: Shutterstock

Miten organisaatioissa voitaisiin yhtä aikaisesti toteuttaa eettistä henkilöstöjohtamista mutta myös mahdollistaa yksilön vapaus ja toimijuus niin, että luovalle toiminnalle muodostuisi parhaat mahdolliset edellytykset

JELMO-hankkeen perusteella sekä toimijuus että luovuus ovat kontekstikohtaisia (Sintonen ym., 2017) ja arkipäiväisiä ilmiöitä, joita esiintyy erilaisilla aloilla ja toiminnassa. Näin ollen myös luovuuden tutkimista pitäisi laajentaa erilaisiin konteksteihin ja kulttuureihin ja yksilölähtöisen luovuuden sijaan tulisi tarkastella yksilöiden sekä ryhmien luovaa toimintaa, sen sisältöjä, edellytyksiä ja lopputuloksia. HeRMo-hankkeessa pyrkimyksenä on paikata tätä tutkimuksellista puutetta kiinnittämällä huomiota erilaisissa kasvuyrityksissä kuvattuun tai ilmenevään luovaan toimintaan. Hyvin tuetun toimijuuden lisäksi eettisen johtajuuden on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu edistävän organisaatioissa toimivien yksilöiden luovuutta ja tätä kautta organisaatioiden innovatiivisuutta. Sekä yksilön vapaus, että organisaation johtamiskäytänteet ovat yhteydessä luovuuden toteutumiseen työelämässä, jolloin oleellista olisikin tarkastella sitä, miten organisaatioissa voitaisiin yhtä aikaisesti toteuttaa eettistä henkilöstöjohtamista mutta myös mahdollistaa yksilön vapaus ja toimijuus niin, että luovalle toiminnalle muodostuisi parhaat mahdolliset edellytykset. HeRMo – eettinen henkilöstöjohtaminen luovan toiminnan tukijana pureutuu ilmiöön suomalaisten kasvuyritysten arkea havainnoimalla ja henkilöstöä haastattelemalla. Tervetuloa mukaan luovalle matkalle!

 

Soila Lemmetty & Kaija Collin

Kirjoittajat ovat Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitokselta, HeRMo-tutkimushankkeen tutkijoita

 

Lähteet

Collin, K., Auvinen, T., Herranen, S., Paloniemi, S., Riivari, E., Sintonen,T., & Lemmetty, S. (2017a). Johtajuutta vai johtajattomuutta? Johtamisen merkitys luovuudelle informaatioteknologian organisaatioissa. [Leadership or No Leadership? The Meaning of Leadership for Creativity in Information Technology Organisations]. University of Jyväskylä, Finland. Available online: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6921-9

Collin, K., Herranen, S., & Riivari, E. (2017b), forthcoming. Which aspects frame professional agency and creativity in information technology work? Accepted in Business Creativity and the Creative Economy.

Collin, K., Lemmetty, S., Herranen, S., & Paloniemi, S. (2017c), in press. Professional agency and creativity in information technology work. In M. Goller & S. Paloniemi (eds.), Agency at Work – An Agentic Perspective on Professional Learning and Development. Springer.

Sintonen, T., Riivari, E., Auvinen, T., Collin, K., Paloniemi, S., & Herranen, S. (2017). What does leadership (or its absence) mean for creativity and agency? Submitted in Leadership.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s